Lehto Groupin vaikeuksien taustat ja yrityssaneeraus
Lehto Group ajautui syviin talousvaikeuksiin rakennusalan historiallisen heikon suhdanteen ja omien kannattavuusongelmiensa seurauksena.
Pitkään jatkunut tappiollinen toiminta kulminoitui helmikuussa 2024, jolloin yhtiön keskeiset operatiiviset tytäryhtiöt hakeutuivat konkurssiin. Nämä yksiköt vastasivat valtaosasta koko konsernin liikevaihdosta.
Emoyhtiö Lehto Group Oyj onnistui välttämään konkurssin hakeutumalla yrityssaneeraukseen. Oulun käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman syksyllä 2024. Tämä antoi yhtiölle mahdollisuuden järjestellä velkojaan.
Saneerausmenettely tarkoitti käytännössä yhtiön irtautumista perinteisestä asuinrakentamisesta ja toimitilarakentamisesta. Tämä vaihe jätti jälkeensä suuren määrän pettyneitä sijoittajia sekä alihankkijoita.
Uusi strategia nojaa energiaratkaisuihin
Rakennusliiketoiminnan alasajon jälkeen Lehto joutui rakentamaan liiketoimintansa täysin uudelle pohjalle. Yhtiön nykyinen strateginen keihäänkärki muodostuu kiinteistöjen energiaratkaisuista ja laajoista sähkövarastohankkeista.
Painopisteen siirto uusiutuvaan energiaan ja energiavarastoihin on looginen liike. Samanlaista painopisteen siirtoa uusiutuviin energiamuotoihin on nähty myös muilta suomalaisilta yhtiöiltä, kuten Nesteeltä ja Fortumilta.
Strategiansa toteuttamiseksi yhtiö on tiedottanut muun muassa useiden kymmenien megawattien sähkövarastohankkeista eri puolilla Suomea.
Samaan aikaan yhtiö on keventänyt tasettaan myymällä tarpeetonta kiinteistöomaisuutta. Esimerkiksi Oulaisten tehtaan myynti auttoi yhtiötä kuittaamaan valtaosan vakuudellisista saneerausvelvoitteistaan. Maksettavaa on kuitenkin vielä huomattavasti jäljellä.
Lehto Group -osake markkinoilla
Dramaattisten vuosien myötä Lehto Group -osake on menettänyt lähes koko arvonsa huippuvuosiin verrattuna. Osakkeen hinnanmuodostus heijastaa saneeraustilassa olevan yhtiön todellisuutta.
Selviytyminen on ollut viime aikoina kasvua tärkeämpää. Helsingin pörssin päälistalla pitkään pysytellyt yhtiö teki päätöksen siirtymisestä First North -kasvumarkkinalle.
Tämä siirtymä on luonnollinen seuraus yhtiön pienentyneestä koosta ja muuttuneesta riskiprofiilista. Sijoittajan kannalta uusi markkinapaikka tarkoittaa usein vähäisempää likviditeettiä ja kevyempää raportointivelvollisuutta.
Kurssipohja saattaa houkutella riskinälkäisiä sijoittajia, mutta yhtiön markkina-arvo nojaa pitkälti odotuksiin tulevien energiahankkeiden onnistumisesta.
Keskeiset riskitekijät
Akuutein konkurssiuhka väistyi emoyhtiön yrityssaneerauksen myötä. Sijoituskohteen riskitaso pysyy kuitenkin poikkeuksellisen korkeana.
Uusiutuvien energiaratkaisujen markkina on kilpailtu, eikä yhtiöllä ole vielä pitkää näyttöä uuden strategian kannattavuudesta. Sijoittajan on syytä huomioida seuraavat tekijät:
- Saneerausohjelman tiukat ehdot.
- Vakuudettomien velkojen maksuaikataulu vuoden 2029 loppuun saakka.
- Uuden energiastrategian kyky tuottaa positiivista kassavirtaa lähivuosina.
- Mahdolliset pääomatarpeet ja niistä johtuva omistajien merkittävä diluutio.
- Markkinapaikan vaihtumisen vaikutus osakkeen vaihdettavuuteen.
Tulevaisuuden näkymät
Yhtiön kyky luoda uutta omistaja-arvoa riippuu täysin johdon kyvystä toteuttaa energiahankkeita kannattavasti.
Vanhat talousluvut ja perinteisen rakentamisen aikaiset analyysit tulee unohtaa täysin. Nykymuotoinen Lehto on käytännössä start-up-henkinen kehitysyhtiö, jonka hartioilla painaa raskas saneerausvelka.
