Deflaatio on taloustilanne, jossa yleinen hintataso laskee laaja-alaisesti ja riittävän pitkään vaikuttaakseen kotitalouksien, yritysten ja rahoitusmarkkinoiden käyttäytymiseen. Yksittäisten tuotteiden halpeneminen ei vielä tarkoita deflaatiota, vaan ratkaisevaa on kehityksen kesto ja laajuus.
Usein kysytään: mikä on deflaatio ja mitä tarkoittaa deflaatio käytännössä? Lyhyesti sanottuna deflaatio tarkoittaa sitä, että rahan ostovoima kasvaa, mutta samalla talouden dynamiikka voi hidastua. Hintojen lasku voi muuttua itseään vahvistavaksi kierreksi, jos kulutusta ja investointeja lykätään odottaen entistä halvempia hintoja.
Deflaatio on inflaation vastakohta. Siinä missä inflaatio on yleistä hintojen nousua, deflaatio on yleistä hintojen laskua. Pelkkä negatiivinen kuukausimuutos ei kuitenkaan vielä tarkoita taloudellisesti merkittävää deflaatiota.
Mikä on deflaatio – määritelmä ja rajaus
Kun pohditaan, mitä tarkoittaa deflaatio, on erotettava tilapäinen hintojen lasku ja varsinainen deflaatiokierre. Taloustieteessä deflaatio viittaa tilanteeseen, jossa:
- Hintojen lasku on laaja-alaista.
- Hintojen lasku jatkuu useamman neljänneksen.
- Kulutus ja investoinnit heikkenevät.
- Inflaatio-odotukset muuttuvat pysyvästi alaspäin.
Pelkkä energian hinnan romahdus ei tee taloudesta deflaatiotaloutta. Oleellista on, leviääkö hinnanlasku palkkoihin, palveluihin ja koko kysyntään.
Deflaatio tarkoittaa siis enemmän kuin tilastollista miinusmerkkiä. Se on käyttäytymismuutos koko taloudessa.
Deflaatio vs. miinusinflaatio
Taloustilastoissa voi näkyä yksittäisiä kuukausia, jolloin inflaatio on negatiivinen. Tätä kutsutaan joskus miinusinflaatioksi. Se ei vielä tarkoita varsinaista deflaatiota.
Deflaatio edellyttää:
- Kestoa
- Laaja-alaisuutta
- Odotusten muuttumista
Jos hinnat laskevat vain yhdessä hyödykeryhmässä, kyse on suhteellisesta hinnanmuutoksesta. Deflaatiokierre syntyy vasta, kun hinnanlasku alkaa ohjata päätöksiä laajasti.
Deflaation syntymekanismit
Deflaatio ei synny yhdestä syystä. Se voi olla seurausta useista rinnakkaisista tekijöistä.
1. Kysyntävetoinen deflaatio
Jos kotitaloudet vähentävät kulutusta ja yritykset investointeja, kokonaiskysyntä supistuu. Yritykset laskevat hintoja houkutellakseen ostajia, mutta jos kysyntä ei palaudu, hinnat voivat jatkaa laskuaan.
Tällöin syntyy negatiivinen kierre:
- Myynti heikkenee
- Investoinnit vähenevät
- Työllisyys laskee
- Kulutus supistuu lisää
2. Luotto- ja velkadeflaatio
Velkadeflaatio on erityisen haitallinen muoto. Kun hinnat ja tulot laskevat mutta velat ovat nimellisiä, velkojen reaaliarvo kasvaa.
Tämä voi johtaa:
- Maksuhäiriöiden kasvuun
- Luotonannon kiristymiseen
- Vakuusarvojen laskuun
- Investointien romahtamiseen
3. Tarjontashokit
Energian tai tuontihintojen voimakas lasku voi painaa kokonaisinflaatiota. Tämä ei välttämättä ole vaarallista, jos ydininflaatio ja palkkakehitys pysyvät vakaina.
4. Tuottavuusdeflaatio
Teknologinen kehitys voi alentaa hintoja tietyillä aloilla. Esimerkiksi elektroniikan hinnat ovat laskeneet tuottavuuden kasvun myötä ilman, että talous on ajautunut kriisiin.
Tällainen hinnanlasku voi olla myönteinen, kunhan se ei laajene koko talouteen.
Miten deflaatio mitataan?
Deflaatiota seurataan hintatasoindekseillä.
Keskeisiä mittareita ovat:
- Kuluttajahintaindeksi (KHI)
- Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI)
- Ydininflaatio
Indeksien miinusmerkki ei yksin riitä. Analyysissa tarkastellaan myös:
- Palkkakehitystä
- Nimellistulojen kasvua
- Luotonannon määrää
- Konkurssien ja maksuhäiriöiden kehitystä
- Inflaatio-odotuksia
Deflaatio tunnistetaan kokonaiskuvasta, ei yhdestä datapisteestä.
Historialliset deflaatiojaksot
Pitkäkestoinen deflaatio on harvinainen, mutta vaikutuksiltaan vakava ilmiö.
1930-luvun suuri lama
Yhdysvalloissa rahamäärä supistui voimakkaasti. Hintojen lasku lisäsi velkataakkaa ja pahensi pankkikriisiä. Deflaatio toimi kriisin kiihdyttäjänä.
Japani 1990-luvulta eteenpäin
Japani kamppaili pitkään matalan ja ajoittain negatiivisen inflaation kanssa. Korkotaso painui nollaan, ja keskuspankki siirtyi epätavanomaisiin keinoihin.
Euroalue 2014–2016
Inflaatio painui negatiiviseksi energian hinnan laskun vuoksi. Laaja-alainen deflaatiokierre ei kuitenkaan toteutunut.
Deflaatio haitat taloudessa
Vaikka kuluttajan näkökulmasta hinnanlasku kuulostaa hyvältä, kokonaisvaikutus voi olla negatiivinen.
Kotitaloudet
- Velkojen reaaliarvo kasvaa
- Kulutus lykkääntyy
- Työllisyysriski kasvaa
Yritykset
- Katteet heikkenevät
- Investoinnit vähenevät
- Työvoimaa supistetaan
Pankit
- Luottotappiot kasvavat
- Vakuusarvot laskevat
- Luotonanto kiristyy
Julkinen talous
- Veropohja kasvaa hitaasti
- Velkasuhteen hallinta vaikeutuu
- Nimellinen talouskasvu heikkenee
Deflaatio haitat korostuvat erityisesti velkaisissa talouksissa.
Onko deflaatiolla hyötyjä?
Rajoitetuissa tilanteissa hinnanlasku voi olla myönteistä:
- Ostovoima kasvaa
- Säästäjät hyötyvät
- Tuottavuus paranee
Hyödyt toteutuvat vain, jos hinnanlasku ei muutu kysyntäkriisiksi.
Politiikkatoimet deflaation torjumiseksi
Deflaation torjunnassa keskeistä on katkaista negatiivinen odotuskierre.
Rahapolitiikka
- Ohjauskorkojen lasku
- Omaisuuseräostot
- Kohdennetut rahoitusoperaatiot
Euroalueella inflaatiotavoite on 2 % keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on symmetrinen, mikä tarkoittaa, että liian matalaan inflaatioon reagoidaan yhtä vakavasti kuin liian korkeaan.
Finanssipolitiikka
- Automaattiset vakauttajat
- Julkiset investoinnit
- Tilapäiset tukitoimet
Deflaatiouhassa vältetään kysyntää heikentäviä päätöksiä.
Rahoitusvakaus
- Pankkijärjestelmän vakavaraisuuden seuranta
- Luottokanavan turvaaminen
- Velkariskien hallinta
Skenaariot
Deflaation tulkinta riippuu taustatekijöistä.
Skenaario A: Energian hinnan lasku ilman laaja-alaista kysyntäheikkoutta.
Skenaario B: Kysyntäromahdus ja velkadeflaatio.
Skenaario C: Tuottavuusvetoiset hinnanlaskut rajatulla sektorilla.
Politiikkareaktio riippuu siitä, mikä skenaario on kyseessä.
Yhteenveto – mitä tarkoittaa deflaatio?
Deflaatio tarkoittaa yleisen hintatason laskua, mutta sen taloudellinen merkitys riippuu kestosta ja laajuudesta. Se on inflaatio vastakohta, mutta vaikutuksiltaan usein monimutkaisempi ja vaikeammin hallittava.
Lyhytaikainen hinnanlasku ei ole sama asia kuin deflaatiokierre. Todellinen riski syntyy, kun odotukset muuttuvat ja talouden toimijat alkavat varautua jatkuvaan halpenemiseen.
Deflaatio haitat liittyvät erityisesti velkaantuneisiin sektoreihin ja rahoitusjärjestelmään. Siksi keskuspankit suhtautuvat pitkittyneeseen matalaan inflaatioon vakavasti.
Disclaimer: Tämä artikkeli on yleisluonteinen katsaus deflaatioon ja sen taloudellisiin vaikutuksiin. Se ei ole sijoitus- tai taloudellinen neuvontasuositus eikä yksilöllinen arvio taloudellisesta tilanteesta.
